Pedro Portugalissa(Pedron seikkailut osa 1)

Pedro tiesi mitä tarkoitti elämästä nauttiminen.
Se istui tyytyväisenä auton kyydissä ja katseli ohitse vilahtelevia
maisemia. Vuoristopuroja, idyllisiä pikkukyliä ja metsää!

Matka jatkui aina vaan ylemmäs ja Pedroa huimasi välillä kovassa
vauhdissa.Onneksi se oli kuitenkin rohkea, eikä edes itkenyt.
Perillä ylhäällä sen eteen avautua henkeäsalpaavan kaunis näky ja
se nautti täysin siemauksin kuunnellessaan kaunista soittoa
ystävänsä polvella istuen.


Se lumoutui myös kukkivista omenapuista, joiden oksilla se torkahti pienille päiväunille.


Auringon laskiessa Pedro haaaukotteli kuuluvasti ja tytöt päättivät, että nyt on pikkuisen nukkuma-aika. Ajettiin ylös toisille vuorille ja puiden kätköön. Läheiseltä hakkuuaukiolta kuului kuitenkin kummallista meteliä ja Pedro halusi selvittää tilanteen. Ja mitä kummaa se näkikään! Kaksi portugalilaista poppamiestä, jotka tekivät taikojaan yötuulen vinkuessa.


Kylmän yön jälkeen matka jatkui kohti rannikkoa. Ah, Pedro rakasti merta!
Se nuuhki suolaista ilmaa innoissaan. "katsokaa, mennään tuonne!!", se huusi osoittaen hännällään hyljättyjä veneitä.


Seuraavana aamuna jatkettiin kohti toista rantaa. Matkalla löytyi kauneimpia kukkia mitä Pedro oli eläissään nähnyt!



Seuraavalta rannalta, simpukoiden keskeltä löytyi Pedrolle uusi ystävä Bruno. Bruno keräsi vähäiset kimpsunsa kasaan, ja lähti sekin portugalinvalloitukseen.


Seuraavaksi tie vei Portoon ja Bragaan. Pedro ja Bruno hihkuivat innosta myös kaupunkikierroksilla.




Kotimatkan alkaessa kolmannen päivän iltana ja kaksi väsynyttä matkalaista nukahti
tyytyväisinä auton takapenkille.mm.

Otra vez Salamanca y Bejar

Positiivinen yllätys

Sulle Laulan, neiti Kesäloma
sydäntemme suuri ihastus.
Espanjassa kuljet seurassamme,
ilmestyit ja loppui ahdistus.

Rumat sanat soivat korvissamme,
kaiken yllä silti kiherrys.
Löytöretkesi sut johti tänne,
liityit jengiin, loppui hiljaisuus.

Pedrojen kai vuoksi lähdit tänne,
valopilkut johti luoksemme.
Lentokentät, vuoret, ryysyrannat
-hetket huiput, Pedrot voittivat?

Ystävämme, sulopääsky pieni,
eilen lensit parveen vapusten.
Tänään juhlapäiväsi on suuri:
Ilo, onni, hymy, rutistus.

-Paras seurasi 18.4.2010


KIITOS LAURAVEERATUOMOHANNUERKKU!!!!!!!!!!!!!

Morocco

Mersuun mahtuu sopivasti kaikki me kuusi ja kuski.
Ajetaan illanhämärässä Fesiin ja opasmies johdattaa meidät
kotoisaan hostelliin.

Kaupunkikierros päättyy ja ei tahdota suunniteltua
ohjelmaa koko ajalle. seuraa pienimuotoinen kiista ja
opasmies poistuu tyytyväisenä dirhamit taskusta pullottaen.

Sataa. Ensin pientä tippaa, sitte suurempaa ja lopulta iisoja rakeita.
Purot yhtyvät toisiinsa ja likaviemärit antavat runsaalla kädellä osansa.
pian virtaa vuolas joki läpi kaupungin vieden mukaansa kenkiä ja muuta roskaa.

Tyttö astelee saappaat jalassa edellämme. "menkää tuonne", se viittoo ja lähtee veljensä kanssa viereiselle polulle. Teemme työtä käskettyä ja nousemme ylös vuorelle
hiestä märkinä, mutta niin niin onnellisina.

Rikki antaa hopeiselle sormukselle uuden värin. Kuuma vesi rentouttaa ja loikoilemme
tyytyväisinä vaikka koemme olevamme väärässä paikassa.

-----------

Illalla kotiinpalanneena makaan sängyllä kippura-asennossa kaikkien niiden uusien ystävien kanssa, jotka mönkivät mahaani kuka mistäkin piilosta. jehhhh

Kana.ria

Bussi paahtaa läpi ryysyrannan ja pysäkillä
on vastassa hymyilevä Pirkko. Neljä tulevaa päivää kotoisassa mummolassa
-Nyt alkoi loma!

Valloitamme sisämaata auto allamme. Tuliperäinen vuoristomaisema
houkuttaa. siis ylös. Varovasti reunalla roikkuen tiukasti kiinni pitäen
nousemme askel askeleelta kohti määränpäätämme. Silloin tällöin Laura kiljaisee
ja näemme liskon hännänheilautuksen.

Kypärät päässä poljemme aina kohti uutta, mäen päältä avautuvaa horisonttia.
Matkanvarrelta löydämme rannan jolle jäämme. Emme kuitenkaan saa nauttia
rauhasta:"Pliis, mamma ja pappa, laittakaa pöksyt jalkaan..", kiteyttää Hiha-Hutila ja jatkaa staattisilla.